Kunnan päättäjänä toimin

Kokenut kunta-alan osaaja

Olen toiminut monissa kunnan luottamustehtävissä, mm. kunnanhallituksen 2.varapuheenjohtajana 2009-2010, v.2011 alkaen olen ollut kunnan omistaman Nurmijärven Sähkö Oy:n ja Nurmijärven Sähköverkko OY:n hallituksen jäsen sekä kuntasuunnittelu- ja sote-lautakunnan varajäsen - ja tietenkin kuntavaltuutettu. Vuodet 2017 -2021 myös elinvoimalautakunnan jäsen ja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän valtuuston, hallituksen ja yksilöjaoston jäsen. Toimin Kuntaliiton projektipäällikkönä vuosina 1996-2010, jolloin olin mukana mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kuntahallinto ja kunnan tehtävät ovat minulle erittäin tuttuja.

Nurmijärven kunnan taloutta on hoidettu ja tulee jatkossakin hoitaa vastuullisesti. Koko kuntaa kehitetään tasapainoisesti valtuuston hyväksymän maankäytön kehityskuvan ja kuntastrategian mukaan. Nuuka-kestävän kasvun ja talouden pitkän aikavälin tasapainotussuunnitelman tulee kohdentua asukkaiden kannalta oikeudenmukaisesti (tammikuussa 2021 valtuustossa)

Kaavoitus ja maapolitiikka on tavoitteellista ja kuntayhteisön asukkaiden kokonaisedun mukaista. Hyvä yhdyskuntarakenne syntyy vuoropuhelussa kuntalaisten ja kunnassa toimivien yhteisöjen kanssa. Pääkaupungin kupeessa oleva Nurmijärvi on hyvä ilmiö: maaseutukunnan taajamat kehittyvät kaupunkimaisemmiksi ja kylät tiivistyvät. Asumisen monipuolisia vaihtoehtoja ja hyvää ympäristöä.

Aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja yritysyhteistyötä tehostetaan, jotta nykyistä useampi voi käydä työssä oman kunnan alueella. Monipuolinen työpaikkavaranto varmistaa hyvän työllisyyden.

Hankintoja sekä omistajaohjausta toteutetaan vastuullisesti ja osaavasti yhteisten linjausten pohjalta.

Julkista liikennettä voidaan parantaa liittymällä Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään (tosin liikenneratkaisusta voimme päättää uudelleen vasta vuosien päästä). Väestökasvu edellyttää toimivaa joukkoliikennettä. Jalankulku- ja pyöräteitä lisäämällä voidaan liikkua turvallisesti.

Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakentamalla saadaan asuntoja erityisesti aikuistuville nuorille, mutta myös muille asunnontarvitsijoille kunnan oman yhtiön toimesta.

Kuntien välinen yhteistyö on tärkeää maapolitiikassa, liikenteen ja asumisen ratkaisuissa sekä laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestämisessä asukkaille. Tällaisia ovat esimerkiksi erikoissairaanhoito, eräät sosiaalihuollon erityispalvelut, kuten lastensuojelun sijaishuolto, sosiaalipäivystys, päihdekuntoutus, sekä myös toisen asteen koulutus.

Seudullisten yhteistyörakenteiden tulee perustua demokraattisesti asukkaiden vaaleilla valitsemiin päätöksentekoelimiin, joille on siirretty vastuu näiden maakunnan tehtävien hoidosta sekä rahoitus. Ratkaisu vaatii toteutuakseen pidemmän aikavälin, mutta suunnan tulisi olla tämä.

Elinvoimainen itsenäinen kunta on edelleen tehokkain hoitamaan lähipalvelut omassa asukkaidensa yhteisössä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija

Olen työskennellyt monissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä: asiakastyössä, yksiköiden johtajana sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjänä, ja myös osallistunut sote-lakien lainvalmisteluun toimiessani Kuntaliitossa projektipäällikkönä 1996-2010. Sote-alan yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa johdin myös 2016-2019 valtakunnallista sote-hanketta. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän päättäjänä olen toiminut yhtymän perustamisesta alkaen 2017.

Kunnan hyvinvointipolitiikka perustuu yhteisesti hyväksyttyihin tavoitteisiin. Vuonna 2011 voimaantulleen terveydenhuoltolain sekä 30.12.2014 hyväksytyn sosiaalihuoltolain mukaan valtuusto hyväksyy kunnan hyvinvointikertomuksen, jossa raportoidaan myös kuntalaisten hyvinvoinnin tila. Nurmijärvellä hyvinvointikertomuksen lisäksi valtuusto on valtuustokausittain hyväksynyt hyvinvointisuunnitelman. Osana Keusote-yhtymää meillä on myös alueellinen yhteinen HyTe-suunnitelma, hyvinvointikertomus sekä väestöryhmittäiset erityissuunnitelmat kuten ikäihmisten ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat. Nämä jatkuvat 1.1.2023 hyvinvointialueen toimintaa ohjaavina asiakirjoina.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on keskeinen tehtävä myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaikkakin terveyteen ja hyvinvointiin vaikutetaan laajemmin esimerkiksi työpaikoilla, asumisen laadulla, taikka liikenteen ratkaisuilla. Mielenhyvinvointi on osa terveyttä ja hyvinvointia. Jokaisen ihmisen kannattaa tehdä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta viisaita valintoja elämässään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja voidaan käyttää sähköisesti, palvelut voidaan panna pyörille ja tuoda taajamiin ja kyliin ihmisten helposti käytettäväksi, tai tuoda ihmisen kotiin, kuten kotihoito tai kotisairaala. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut tulee jatkossakin saada lähipalveluna. Yhteistyönä rakentuu toimivat palvelut ja sujuvat asiakaslähtöiset palvelut.

Sairaanhoidon perusvastaanottopalvelut taataan lähipalveluna arkipäivisin paikallisen terveysaseman palveluna, ja kiirevastaanotot iltaisin sekä vk.loppuisin meidän alueen yhteisenä. Erikoissairaanhoidon palvelut saadaan maakunnallisesti tai hyvinvointialueella keskitetyissä asiakasyksiköissä. Myös sosiaalihuollon peruspalvelut on saatavana lähipalveluna, ja erityispalvelut on hyvinvointialueen yhteistyöjärjestelyin saatavana.

Palvelujen saatavuudessa otetaan huomioon ihmisten erilaiset tarpeet, kuten ikäihmisten ja lapsiperheiden mahdollisuudet päästä palvelujen äärelle esimerkiksi palveluliikennettä edelleen kehittämällä. Hyvinvointialueella toimii myös monen palvelun perhekeskukset, mutta esimerkiksi neuvolat ja kouluterveydenhoito ja oppilashuolto toimivat lähipalveluna.

Ikäihmisten palveluja kehitetään valtakunnallisten laatusuositusten linjausten mukaisesti niin, että jokainen joka haluaa asua kotonaan, voi näin turvallisesti asua. Asumisen ja palvelujen yhdistäviä erilaisia vaihtoehtoja tulee kehittää. Elämisen ja asumisen turvallisuuteen liittyy myös sosiaalinen turvallisuus ja mahdollisuus toimia ja tavata ystäviä. Uudenlaisia palvelut, asumisen ja yhteisöllisyyden mahdollistamat kortteliratkaisut tarvitaan joka taajamaan. Ikäihminen ei ole vain hoivan tai sote-palvelujen kohde, vaan täysivaltainen kunnan asukas ja voimavara yhteisöissä. Hoivaa voidaan tuoda kotiin, palveluasuntoon ja tehostettuun palveluasuntoon silloin kun ei ole enää mahdollisuutta pärjätä muutoin.

Esteettömän ympäristön ja asumisen suunnittelu on tärkeä ikäihmisten ja lapsiperheiden, mutta myös vammaisten ihmisten arjen näkökulmasta. Yhdenvertaisia mahdollisuuksia tulee edelleen kehittää esimerkiksi arjen liikkumisessa. Erityistä huolta pitää pitää niiden palvelujen toimivuudesta, joiden varassa esimerkiksi vammaisen koko arkielämän sujuvuus on.

Terveydenhuolto on nimensä mukaisesti terveyden edistämistä ja sairauksia ehkäisevää työtä. Sosiaalihuollon keskeinen tehtävä on sosiaalisten ongelmien ehkäisy, syrjäytymisen torjuminen ja vähentäminen – sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Kaltoinkohtelulle ja väkivallalle on nollatoleranssi olipa kyse lapsista, nuorista, naisista, miehistä, ikääntyneistä tai vammaisista. Yhteisöjen yhteistyönä syntyy turvallinen kunta.

Sote-uudistuksen myötä kuntien rooli ja tehtävät tulevat muuttumaan, mutta eivät häviämään: varhaiskasvatus, lasten ja nuorten koulutus, nuorisotyö, kulttuuri ja liikunta, kaavoitus, maapolitiikka, ympäristö, elinkeinopolitiikka -näissä tehtävissä kunnat rakentavat paikallisyhteisöjen hyvinvointia ja elinvoimaa.

Kuuden kunnan 1.6.2017 toimintansa aloittanut Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä vastaa noin 200 000 asukkaan lain mukaisista sote-tehtävistä. Sote-palvelujen tuottaminen siirtyi 1.1.2019 kuntayhtymän vastuulle (liikkeenluovutuksella henkilöstö siirtyi kunnista kuntayhtymään, samoin kaikki sote-palveluihin liittyvät palvelujen ostosopimukset).

Nyt toteutuvaa seuraavaa askelta sote-uudistuksessamme parhaillaan valmistellaan niin, että hallinnollinen siirtymä sote-kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi onnistuu turvallisesti palvelujen toimiessa kuten aiemminkin. - olen mukana hyvinvointialuetta valmistelevassa poliittisessa seurantaryhmässä sekä palvelujen järjestämisen työryhmässä (palvelustrategian laadinta on lakisääteinen tehtävä uuden hyvinvointilain ja sote-järjestämislain mukaan).

Lapsi- ja perhepolitiikan sekä lastensuojelun kehittäjä ja vaikuttaja

Syvällinen osaamiseni on lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin edistämisessä sekä lastensuojelussa, josta olen myös väitellyt tohtoriksi. Aloitin asiakastyöurani perheneuvolassa, sitten toimin ehkäisevän lastensuojelun sosiaalityössä, lastenkodin johtajana sekä sosiaalipäivystyksessä, jossa perheiden kriisit olivat läsnä koko ajan. Olen ollut mukana lukuisissa valtakunnallisissa kehittämistyöryhmissä sekä kehittämishankkeissa, kuten PERHE-hanke, Lasso -laatua lastensuojeluun, Harava-lapsiperheiden palvelujärjestelmä, LapsiArvi-hyvinvointisuunnitelmat ja arviointi, kunnan perheväkivaltaohjelma. Olen voinut vaikuttaa alan lainsäädäntöön ja toiminnan laadun kehittymiseen. Olen toiminut pysyvänä asiantuntijana kaksi viisivuotiskautta lapsiasiavaltuutetun neuvottelukunnassa. Toimin asiantuntijana myös Mun perhe- dokumenttielokuvien tuotannossa (elokuvan nettisivut www.munperhe.com). Tutkijana julkaisin viimeisimmän lastensuojelun onnistumista jäsentävän tutkimusraportin joulukuussa 2020.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko kunnan yhteinen asia. Kunnan kestävä elinvoima rakentuu lapsuuden hyvinvointiin. Tulevaisuutta tehdään tämän päivän päätöksin. Lasten ja nuorten turvallisista kasvuoloista pidetään huolta. Myös maailman rauhan ja kestävän kehityksen perusta luodaan lapsuudessa.

Kunnanvaltuusto hyväksyy vaalikaudelleen lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Valtuusto ottaa suunnitelman tavoitteet ja kehittämistä vaativat asiat huomioon vuosittain kunnan talousarvion ja –suunnitelman laadinnassa. Valtuusto myös tekee kokonaisarvion lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta ja kohdentaa voimavaroja lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden mukaisesti. Nurmijärvi on varhaisen avoimen yhteistyön mallikunta maassa. Koko kunnassa toimitaan tämän periaatteen mukaisesti. Hyvinvointialueella (ja jo nyt Keusotessa) on yhteinen alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Yhteistyön toimivuudesta on jatkossakin pidettävä huolta.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistetään parhaiten pitämällä huolta lähipalvelujen laadusta: neuvolatoiminnasta, monipuolisista varhaiskasvatuksen toiminnoista, peruskoulujen opetuksesta, nuorten tarvitsemista toiminnoista sekä arkikulttuurin, kirjaston ja erilaisen vapaa-ajan toimintamahdollisuuksista niin, että ne ovat kaikkien lasten ja nuorten saavutettavissa. Toimiva julkinen liikenne ja edulliset lippuhinnat edistävät lasten ja nuorten harrastamis- ja vapaa-ajan toimintojen mahdollisuuksia.

Perheille tulee olla tarjolla lapsuuden ja nuoruuden eri-ikävaiheissa tarvittavaa tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea sekä vertaisverkostojen toimintamahdollisuuksia kaikissa niissä toimipisteissä, jotka fyysisestikin sijaitsevat jo nyt perheitä lähellä – ajatuksella, että jokaisessa lapsille ja nuorille tarkoitetussa toimipisteessä toimitaan kasvatuskumppanuudessa lasten, nuorten ja vanhempien kanssa. Perhetyötä ja kotipalveluja sekä muutakin varhaista tukea tulee kehittää ja olla saatavana yksilöllisen elämäntilanteen tarpeiden mukaan. Lasten ja nuorten mielenhyvinvointia tulee tukea heidän arkiyhteisöissään. Kun tarvitaan psyykkiseen kehitykseen tukea ja hoitoa, nämä tulee saada viipymättä.

Kunta edistää lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia ja palveluja yhteistyössä kunnan eri toimialojen ja Keusoten (jatkossa hyvinvointialueen) ammattilaisten kanssa. Kunta rakentaa pitkäjänteistä kumppanuutta seurakunnan ja järjestöjen sekä muiden asukkaiden muodostamien yhteisöjen kanssa. Lapsiperheiden järjestöjen, lasten ja nuorten harrastustoiminnan, liikunnan ja kulttuurin toimijoiden toimintaedellytyksiä tuetaan esimerkiksi tarjoamalla tiloja käyttöön maksutta ja avustamalla taloudellisesti toimintaa. Hyvinvointi syntyy lähellä olevien ihmisten yhteisöissä läsnäolemalla lasten ja nuorten arjessa.

Lasten ja nuorten sekä perheiden erityisen tuen tarpeiden mukaan osoitetaan riittävät voimavarat oppilashuollon toimintaan, kuten kouluterveydenhuollon, kuraattoreiden ja psykologien tukipalvelujen saatavuus. Oppimisvaikeudet ovat vakava vamma tietoyhteiskunnassa ja vaikuttavat lapsen tulevaisuuteen. Perheneuvolapalvelujen saatavuutta parannetaan, jotta perheet saavat apua ajoissa. Lastensuojelua kehitetään niin, että yhä harvempi lapsi tai nuori tarvitsee sijaishuoltoa, kun tukea saadaan riittävästi erilaisina avohuollon tukitoimina perheen kotiin. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakkaana olevan vanhemman lasten hyvinvointi ja tuen tarve selvitetään.

Olen sitoutunut toimimaan lasten ja nuorten valtuutettuna.