Kunnan päättäjänä toimin

  • Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.
  • Ihmisten hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi.
  • Kestävän elämäntavan ja ympäristön puolesta.
  • Palvelujen saatavuuden varmistamiseksi siellä ja silloin kun ihmiset niitä tarvitsevat.
  • Työn ja reilun työelämän sekä vastuullisen yritystoiminnan aikaansaamiseksi.

Kokenut kunta-alan osaaja

Olen toiminut monissa kunnan luottamustehtävissä, mm. kunnanhallituksen 2.varapuheenjohtajana 2009-2010, parhaillaan olen kunnan omistaman Nurmijärven Sähkö Oyn hallituksen jäsen sekä kuntasuunnittelu- ja sote-lautakunnan varajäsen - ja tietenkin kuntavaltuutettu. Toimin Kuntaliiton projektipäällikkönä vuosina 1996-2011, ja olin mukana mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kuntahallinto ja kunnan tehtävät ovat minulle erittäin tuttuja.

Nurmijärven kunnan taloutta on hoidettu ja tulee jatkossakin hoitaa vastuullisesti. Koko kuntaa kehitetään tasapainoisesti valtuuston hyväksymän maankäytön kehityskuvan ja kuntastrategian mukaan.

Kaavoitus ja maapolitiikka on tavoitteellista ja kuntayhteisön asukkaiden kokonaisedun mukaista. Hyvä yhdyskuntarakenne syntyy vuoropuhelussa kuntalaisten ja kunnassa toimivien yhteisöjen kanssa. Pääkaupungin kupeessa oleva Nurmijärvi on hyvä ilmiö: maaseutukunnan taajamat kehittyvät kaupunkimaisemmiksi ja kylät tiivistyvät.

Aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja yritysyhteistyötä tehostetaan, jotta nykyistä useampi voi käydä työssä oman kunnan alueella. Monipuolinen työpaikkavaranto varmistaa hyvän työllisyyden.

Hankintoja sekä omistajaohjausta toteutetaan vastuullisesti ja osaavasti yhteisten linjausten pohjalta.

Julkista liikennettä voidaan parantaa liittymällä Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään. Väestökasvu edellyttää toimivaa joukkoliikennettä. Jalankulku- ja pyöräteitä lisäämällä voidaan liikkua turvallisesti.

Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakentamalla saadaan asuntoja erityisesti aikuistuville nuorille, mutta myös muille asunnontarvitsijoille.

Kuntien välinen yhteistyö on tärkeää maapolitiikassa, liikenteen ja asumisen ratkaisuissa sekä laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestämisessä asukkaille. Tällaisia ovat esimerkiksi erikoissairaanhoito, eräät sosiaalihuollon erityispalvelut, kuten lastensuojelun sijaishuolto, sosiaalipäivystys, päihdekuntoutus, sekä myös toisen asteen koulutus.

Seudullisten yhteistyörakenteiden tulee perustua demokraattisesti asukkaiden vaaleilla valitsemiin päätöksentekoelimiin, joille on siirretty vastuu näiden maakunnan tehtävien hoidosta sekä rahoitus. Ratkaisu vaatii toteutuakseen pidemmän aikavälin, mutta suunnan tulisi olla tämä.

Elinvoimainen itsenäinen kunta on edelleen tehokkain hoitamaan lähipalvelut omassa asukkaidensa yhteisössä. Jos Sipilän hallituksen valmistelema maakuntahallinto Uudellamaalla valitaan koko maakunnan kattavalla yhdellä vaalipiirillä, enemmistö sen päättäjistä tulee olemaan vain pääkaupunkiseudun kunnista.

KUUMA-kunnat esittivät neljän vaalipiirin muodostamista, mikä takaisi paremmin kaikkien Uudenmaan kuntien asuakkaiden edustuksen. Hallitus antaa maakuntalakiesityksen eduskunnalle keväällä 2017.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija

Olen työskennellyt monissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä: asiakastyössä, yksiköiden johtajana sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjänä, ja myös osallistunut lainvalmisteluun toimiessani Kuntaliitossa projektipäällikkönä 1996-2011. Parhaillaan olen sote-alan yliopettajana Metropolia ammattikorkeakoulussa ja johdan valtakunnallista sote-hanketta.

Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto perustuu yhteisesti hyväksyttyihin tavoitteisiin. Vuonna 2011 voimaantulleen terveydenhuoltolain sekä 30.12.2014 hyväksytyn sosiaalihuoltolain mukaan valtuusto hyväksyy kunnan hyvinvointikertomuksen, jossa raportoidaan myös kuntalaisten hyvinvoinnin tila.

Nurmijärvellä hyvinvointikertomuksen lisäksi valtuusto on hyväksynyt hyvinvointisuunnitelman.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on keskeinen tehtävä myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaikkakin terveyteen ja hyvinvointiin vaikutetaan laajemmin esimerkiksi työpaikoilla, asumisen laadulla, taikka liikenteen ratkaisuilla. Mielen terveys on osa terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja voidaan käyttää sähköisesti, palvelut voidaan panna pyörille ja tuoda taajamiin ja kyliin ihmisten helposti käytettäväksi, tai tuoda ihmisen kotiin, kuten kotihoito. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut tulee jatkossakin saada lähipalveluna. Yhteistyönä rakentuu toimivat palvelut ja sujuva asiakaslähtöinen prosessi.

Sairaanhoidon perusvastaanottopalvelut taataan lähipalveluna arkipäivisin ja iltaisin. Päivystys hoidetaan yhteistyönä muiden kuntien kanssa öisin ja viikonloppuisin. Erikoissairaanhoidon palvelut saadaan maakunnallisesti tai seudullisesti keskitetyissä asiakasyksiköissä. Myös sosiaalihuollon peruspalvelut on saatavana lähipalveluna, ja erityispalvelut on seudullisesti kuntien yhteistyöjärjestelyin saatavana.

Palvelujen saatavuudessa otetaan huomioon ihmisten erilaiset tarpeet, kuten ikäihmisten ja lapsiperheiden mahdollisuudet päästä palvelujen äärelle esimerkiksi palveluliikennettä edelleen kehittämällä.

Ikäihmisten palveluja kehitetään valtakunnallisten laatusuositusten linjausten mukaisesti niin, että jokainen joka haluaa asua kotonaan, voi näin asua. Asumisen ja palvelujen yhdistäviä erilaisia vaihtoehtoja tulee kehittää. Elämisen ja asumisen turvallisuuteen liittyy myös sosiaalinen turvallisuus ja mahdollisuus toimia ja tavata ystäviä. Ikäihminen ei ole vain hoivan kohde. Hoivaa voidaan tuoda kotiin, palveluasuntoon, tehostettuun palveluasuntoon ja laitoshoitoon silloin kun ei ole enää mahdollisuutta pärjätä muutoin.

Esteettömän ympäristön ja asumisen suunnittelu on tärkeä ikäihmisten ja lapsiperheiden, mutta myös vammaisten ihmisten arjen näkökulmasta.

Terveydenhuolto on nimensä mukaisesti terveyden edistämistä ja sairauksia ehkäisevää työtä. Sosiaalihuollon keskeinen tehtävä on sosiaalisten ongelmien ehkäisy, syrjäytymisen torjuminen ja vähentäminen – sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Kaltoinkohtelulle ja väkivallalle on nollatoleranssi olipa kyse lapsista, nuorista, naisista, miehistä, ikääntyneistä tai vammaisista. Yhteisöjen yhteistyönä syntyy turvallinen kunta.

Valmisteilla olevan sote-lain mukaan palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi kokonaan pois kunnilta osaksi maakuntahallintoa. Hallitus antoi viimeisimmät valinnanvapauslaki-linjauksensa 21.12.2016. Hallituksen sote-lainsäädäntö-malli on menossa ihan vikasuuntaan: julkisin varoin ylläpidettävät sote-palvelut aiotaan siirtää kilpailtavaksi markkinoilla toimiville yhtiöille ja uusille maakunnan perustamille yhtiöille, toki järjestötkin mainitaan tuottajina. Maakunnassa toiminta organisoidaan tilaaja-tuottaja-mallin mukaan, josta moni kunta on kokemusten jälkeen luopumassa. Viranomaistehtävät hoidettaisiin maakunnan palveluliikelaitoksessa (tuottaja-liikelaitos). Käytännössä valinnanvapauden piiriin tulevissa sote-keskuksissa on sosiaalihuollon osalta vain neuvonta ja ohjaus. Näin vuosikymmeniä rakennetu laaja sote-yhteistyö murentuu. Sipilän hallituksen lakiesityksiin saatiin marraskuussaa 2016 755 kriittistä lausuntoa. Monet talouden, myös yritystalouden asiantuntijat ovat varoitelleet hallitusta - ehdotettu sote-malli on huono.

Kuntien rooli ja tehtävät tulevat muuttumaan, mutta eivät häviämään: varhaiskasvatus, lasten ja nuorten koulutus, nuorisotyö, kulttuuri ja liikunta, kaavoitus, maapolitiikka, ympäristö, elinkeinopolitiikka -näissä tehtävissä kunnat rakentavat paikallisyhteisöjen hyvinvointia ja elinvoimaa.

Lapsi- ja perhepolitiikan sekä lastensuojelun kehittäjä ja vaikuttaja

Syvällinen osaamiseni on lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin edistämisessä sekä lastensuojelussa, josta olen myös väitellyt tohtoriksi. Aloitin asiakastyöurani perheneuvolassa, sitten toimin ehkäisevän lastensuojelun sosiaalityössä, lastenkodin johtajana sekä sosiaalipäivystyksessä, jossa perheiden kriisit olivat läsnä koko ajan. Olen ollut mukana lukuisissa valtakunnallisissa kehittämistyöryhmissä sekä kehittämishankkeissa, kuten PERHE, Lasso -laatua lastensuojeluun, Harava-lapsiperheiden palvelujärjestelmä, LapsiArvi-hyvinvointisuunnitelmat ja arviointi, kunnan perheväkivaltaohjelma. Olen voinut vaikuttaa alan lainsäädäntöön ja toiminnan laadun kehittymiseen. Olen toiminut pysyvänä asiantuntijana kaksi viisivuotiskautta lapsiasiavaltuutetun neuvottelukunnassa. Nykyisessä työssäni yliopettajana ylemmän amk-tutkinnon sisältö on profiloitunut lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiteemoihin. Toimin asiantuntijana myös Mun perhe- dokumenttielokuvien tuotannossa (elokuvan nettisivut www.munperhe.com).

Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko kunnan yhteinen asia. Kunnan kestävä elinvoima rakentuu lapsuuden hyvinvointiin. Tulevaisuutta tehdään tämän päivän päätöksin. Lasten ja nuorten turvallisista kasvuoloista pidetään huolta. Myös maailman rauhan ja kestävän kehityksen perusta luodaan lapsuudessa.

Kunnanvaltuusto hyväksyy vaalikaudelleen lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Valtuusto ottaa suunnitelman tavoitteet ja kehittämistä vaativat asiat huomioon vuosittain kunnan talousarvion ja –suunnitelman laadinnassa. Valtuusto myös tekee kokonaisarvion lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta ja kohdentaa voimavaroja lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden mukaisesti. Nurmijärvi on varhaisen avoimen yhteistyön mallikunta maassa. Koko kunnassa toimitaan tämän periaatteen mukaisesti.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistetään parhaiten pitämällä huolta lähipalvelujen laadusta: neuvolatoiminnasta, monipuolisista varhaiskasvatuksen toiminnoista, peruskoulujen opetuksesta, nuorten tarvitsemista toiminnoista sekä arkikulttuurin, kirjaston ja erilaisen vapaa-ajan toimintamahdollisuuksista niin, että ne ovat kaikkien lasten ja nuorten saavutettavissa.

Perheille tulee olla tarjolla lapsuuden ja nuoruuden eri-ikävaiheissa tarvittavaa tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea sekä vertaisverkostojen toimintamahdollisuuksia kaikissa niissä toimipisteissä, jotka fyysisestikin sijaitsevat jo nyt perheitä lähellä – ajatuksella, että jokaisessa lapsille ja nuorille tarkoitetussa toimipisteessä toimitaan kasvatuskumppanuudessa lasten, nuorten ja vanhempien kanssa. Perhetyötä ja kotipalveluja sekä muutakin varhaista tukea tulee kehittää ja olla saatavana yksilöllisen elämäntilanteen tarpeiden mukaan.

Kunta edistää lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia ja palveluja yhteistyössä kunnan eri toimialojen ammattilaisten kanssa. Kunta rakentaa pitkäjänteistä kumppanuutta seurakunnan ja järjestöjen sekä muiden asukkaiden muodostamien yhteisöjen kanssa. Lapsiperheiden järjestöjen, lasten ja nuorten harrastustoiminnan, liikunnan ja kulttuurin toimijoiden toimintaedellytyksiä tuetaan esimerkiksi tarjoamalla tiloja käyttöön maksutta ja avustamalla taloudellisesti toimintaa. Hyvinvointi syntyy lähellä olevien ihmisten yhteisöissä.

Lasten ja nuorten sekä perheiden erityisen tuen tarpeiden mukaan osoitetaan riittävät voimavarat oppilashuollon toimintaan, kuten kouluterveydenhuollon, kuraattoreiden ja psykologien tukipalvelujen saatavuus. Oppimisvaikeudet ovat vakava vamma tietoyhteiskunnassa ja vaikuttavat lapsen tulevaisuuteen. Perheneuvolapalvelujen saatavuutta parannetaan, jotta perheet saavat apua ajoissa. Lastensuojelua kehitetään niin, että yhä harvempi lapsi tai nuori tarvitsee sijaishuoltoa, kun tukea saadaan riittävästi erilaisina avohuollon tukitoimina perheen kotiin. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakkaana olevan vanhemman lasten hyvinvointi ja tuen tarve selvitetään.

Olen sitoutunut toimimaan lasten ja nuorten valtuutettuna. Sivuillani olevasta linkistä voit tutustua näihin tavoitteisiin.

Aktiivinen kansalainen ja osallistuja

Olen aina ollut aktiivisesti mukana eri elämänvaiheisiin luontevasti kuuluneeseen toimintaan: osallistuminen ammattialani järjestöihin, ay-toimintaan, työpaikkojeni luottamustehtäviin ja paikallistoimintaan kunnassa.

Kunta on kuntalaistensa yhteisö. Kuntalain mukaan kunnan tulee edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Kunnan tulee aktiivisesti kuulla asukkaitaan kaikessa kunnan toimintojen valmistelussa. Lähidemokratia on aitoa vaikuttamista.

Kunta tiedottaa valmistelussa olevista asioista sekä tehdyistä päätöksistä erilaisia viestintätapoja ja -kanavia käyttäen. Tässä hyödynnetään käytössä olevia teknisiä mahdollisuuksia, mutta otetaan huomioon myös se, ettei kaikilla ole mahdollisuutta käyttää nettiä. Tarvitaan myös kasvokkaista vuoropuhelua kuntalaisten kanssa esimerkiksi kyläilloissa ja asukastilaisuuksissa. Sosiaalisen median avulla voidaan lisätä ajankohtaista vuoropuhelua. Yhteistyö paikkakunnalla toimivien medioiden kanssa tuo paikallisuutiset joka kotiin.

Asukkaiden omaehtoista toimintaa tuetaan esimerkiksi tilojen käyttömahdollisuuksia järjestämällä sekä tukemalla toimintaa avustuksin. Kunta edistää tavoitteellisesti yhteistyötä asukkaiden yhteisöjen kanssa. Kunnassa sovelletaan osallistuvan budjetoinnin periaatetta - asukkaat voivat yhdessä keskustellen ohjata talousarvioon varattua määrärahaa tarpeellisiin kohteisiin.

Ns. suoran demokratian ohella pidetään huolta edustuksellisen demokratian toimivuudesta, kuten kuntalaisten vaaleilla valittujen valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden toimintaedellytyksistä. Myös päätöksentekoelinten kokouksia organisoimalla voidaan helpottaa luottamushenkilöiden ajankäyttöä.

Päättäjät huolehtivat yhteydenpidosta kuntalaisiin koko vaalikauden ajan. Päättäjän omilla nettisivuilla raportoidaan ajankohtaisista asioista sekä käydään keskustelua. Asukkaiden ideat, tarpeet ja palautteet otetaan huomioon toiminnassa.

Tiedotan toiminnastani säännöllisesti ja käyn vuoropuhelua kuntalaisten kanssa:

  • Valtuutettuna raportoin toiminnastani jatkuvasti Valtuutettu Nurmijärveltä-blogissani sekä paikallislehdessä sekä facebookissa.

Voit siten lukea toimintaraporttejani luottamushenkilön blogistani. Kirjoitan edelleen myös asiantuntijablogiani ”Lastensuojelija”.